Askolan uusi kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti ensimmäisestä talousarviostaan vuodelle 2018 ja lähivuosien investointisuunnitelmasta. Tämä ei monessakaan kunnassa tai kaupungissa ole onnistunut. On lisätty viime hetkellä äänestyttämällä menoja enemmän ja vähemmän. Haettu kenties poliittisia irtopisteitä. Viimehetken muutokset vaikuttavat sitten ns. ketjuna aina talousarvion viimeiseen riviin, tulokseen asti.
Muutokset valmistelemattomista kululisäyksistä voivat jopa kasvattaa ennalta arvaamattomasti lainojakin. Askolassa toimittiin taasen suunnitelmallisesti ja eikä yllätyksiä päässyt syntymään. Yhteisymmärrykseen pääsemiseen oli syynsä.
Luottamusta ja arvostusta eri poliittisten ryhmien ja tietysti yksittäisten päättäjien kesken on rakennettu jo kesästä alkaen. Itseasiassa jo keväällä ennen vaaleja tuli monissa keskusteluissa esille, että ainoa ja paras keino kehittää Askolan kuntaa, on reilu yhteistoiminta. Yhteiset koulutustilaisuudet, seminaarimatka, työpajat, strategiapäivä ovat olleet hyvin valmisteltuja ja paikallaan. Mukana ovat olleet polittiset päättäjät sekä johtava virkamieskunta – ja osallistumisaste on ollut korkea. Myös valtuuston ns. vapaaehtoiset keskustelutilaisuudet, -illat ovat nekin olleet onnistuneita. Ja tottakait lautakunnissa on työstetty asioita onnistuneesti. Keskustellaan asioista ajoissa ja avoimesti, toimintakulttuuria rekennetaan hyväksi. Toki asioista voidaan olla eri mieltä ja äänestäminenkin kuuluu demokratiaan.
Tulevaisuus ei ole helppo. Askolan kunnan investoinnit ovat suuret suhteessa kunnan talouteen, kokoon. Kirkonkylän koulun valmistuminen ja Monninkylän uusi koulu ovat useiden miljoonien eurojen investointeja. Mutta rahat menevät hyvään tarkoitukseen – panostetaan tulevaisuuteen eli Askolan lapsiin!
Sinänsä Askolan kunnan käyttötalous näyttää olevan nyt kohtuukunnossa. Jos ja kun saamme entiset tappiot, alijäämät taseesta peitettyä, voimme pitää yllä nykyisen palveluverkoston ja palveluiden laadun kuntalaisille hyvällä mallilla – ja mikä tärkeää, voimme myös itsenäisenä kuntana päättää omista asioistamme!
Mutta olemme vasta yhteisen ”matkan” alkuvaiheessa. Ensimmäiset askeleet on otettu. Askolan kunnan starategiaa työstetään. Tähän kuuluu luonnollisesti myös yhteisöllisyys. Mukaan pitää saada askolalaiset mahdollisimman laajasti. Haetaan asukkailta ideat, ajatukset laajalti ja avoimesti. Ja sitten sitoudutaan! Sote-uudistukset, eivätkä muutkaan vielä tuntemattomattomat asiat, saa horjuttaa meidän kunnan asukkaiden, työntekijöiden tai päättäjien uskoa. Kun yhteistuumin suunnitellaan ja tehdään, on lopputulema hyvä! Omasta mielestäni yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen on hyvällä polulla. Teemme päättäjinä työtämme vastuullisesti ja oman kuntamme – Askolan asukkaiden hyväksi. Tällaisessa toiminnassa on hienoa olla mukana!
Yhteistyöterveisin Ari Forsberg, Askolan kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja
***
Lue myös Ari Forsbergin aiempi kirjoitus (3.12.2017):
Demokratian johtaminen on kunnissa taiturien laji
Useimmiten kaupungin- tai kunnanjohtaja on alueensa suurimman työnantajan tehtävissä. Monet eivät tiedosta, että kunnat ovat itseasiassa monesti alueensa henkilömääriltään eniten työllistäviä. Ei siis ole yhdentekevää, miten kunnalla menee, koska senkin työntekijämäärän vaikutus ulottuu myös koko alueen työllisyystilanteeseen. Tämän asian tulee myös luottamushenkilöiden tiedostaa – he ovat ”paljon vartijoina”.
Kunnanjohtajan homma on vaativa. Olen ollut johtotehtävissä monissa organisaatioissa ja yrittäjänäkin. Kunnan luottamustehtävissä olen toiminut vuosia ja nähnyt läheltä, mitä johtaminen on kunnissa vs. yrityksissä. Yrityksissä on selkeä organisaatio ja tavoitteet, päämäärät – tuottoa on saatava sijoitetulle pääomalle ja se tulee vain voiton kautta. Eli tuottojen pitää olla kuluja suuremmat, jotta saadaan jaettua osinkoa ja kerättyä tehdyille investoinneille tuottoa!
Kunta on taasen julkisen sektorin toimija, joka vaikuttaa meidän kaikkien asukkaiden arkielämään. Kunnan tehtävistä puolet – jos paljon ylikin – ovat lakisääteisiä. Eli ne on jollakin tavalla toteutettava. Kunnissa ei ole primääritavoitteena voiton maksimointi, vaan asukkaidensa palvelujen maksimaalisen laadukas sekä tehokas toteutus. Lisämausteena kunnissa on liimattuna organisaatioon demokraattinen päätöksenteko kaikkine lautakuntineen. Kunnanjohtaja, kuten myös kunnan toimialojen tai eri sektoreiden johtajat, saavat sitten ”taiteilla” tuossa demokratian vyyhdissä, kun samaan aikaan yritysjohtaja yksityisellä sektorilla alaisineen hoitaa yrityksen liikeidean mukaista hommaansa selkeän organisaation ja päätöksentekomekanismin kanssa! Yritysjohtajilla on työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus, joka on työnantajalle työlain takaama oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille. Miten sitten tämäkin direktio-oikeus asia on kunnissa käytännössä, jos kerran luottamushenkilötkin ovat mukana päättämässä asioista, vaikkapa vaan lautakunnissa – ja vieläpä puolueiden valitsemina.
Tässä muuttuvassa maailmassa ja tiukassa taloustilanteessa tarvitsemme kunnissa päteviä johtajia. Tulevaisuutta on hankala ennustaa esim. vain sote-uudistuksen epävarmuustekijöistä johtuen. Kunnan tulee laatia yhteisesti hyväksytty strategia eri vaihtoehtoispolkuineen. Uudenlaista kommunikaatiotaitoa johdolta vaaditaan myös muuttavassa somemaailmassa. Johtamisen taituruuttaa mitataan siis onnistumisessa luotsata kuntaa tällaisessa ympäristössä – rakentavasti ja yhteistyössä demokraattisesti valittujen luottamushenkilöiden kanssa.
Me luottamushenkilöt olemme avainasemassa. Toimimme yhteistyössä valitsemiemme kunnan johtohenkilöiden kanssa. Tehdään asukkaiden ja kunnan henkilöstön kanssa yhteinen strategia ja toteutukseen yhteinen polku, jota pitkin kuljemme päämäärätietoisesti yhteisin tavoittein. Ja siihen sitoutuen. Helppoa ei tule olemaan, mutta yhteistuumin onnistumme!
Ari Forsberg Askolan kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja